Historia

Nimensä Pyhäjoki on saanut jo pakanuuden aikana. Nimen etuosan ”Pyhä” viittaa juuri pakanallisten esi-isien pyhään paikkaan. Joen toisella puolella olevalla Näsen Muntolan niemellä on ollut pyhin palvontapaikka. Pyhäjoen tilan historiaa on muutenkin värittänyt joen toisella puolella olevan Näsen kartanon historia. Näsen kartanoa edelsi Pyhäjoen kuninkaan kartano ja Muntolan niemeltä on löytynyt viitteitä niin keskiaikaisista markkinoista kuin luostaristakin. (2,3,4)

Nykyisen Pyhäjoen tilan paikalla oli Pyhäjoen kylä. Pyhäjoen kylän entiset asukkaat ovat siis asuneet aitiopaikalla seuraamassa kuninkaankartanon historiaa. (4)

Pyhäjoen tilan historia

 

Pyhäjoen kartano perustettiin jo todennäköisesti 1200-luvun lopulla. Maunu Eerikinpoika mainitsee Pyhäjoen kartanon käskykirjeessään v.1347 ja pian sen jälkeen kartano joutuikin kruunun alaisuuteen. On arveltu, että kartano olisi toiminut mm. laivakunnan keskusvarastona. Maunu Eerikinpoika luopui Pyhäjoesta lahjoittamalla tilan Hennik Stykelle, joka myi sen edelleen eteenpäin. v.1441 Muntolanniemelle oltiin perustamassa birgittalaisluostaria, mutta sen paikaksi vaihtui pian Naantali ennen varsinaisten luostarirakennusten rakentamista. (1,3)

Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että Pyhäjoen kuninkaan kartano olisi sijainnut nykyisen Pyhäjoen tilan alueella. Tätä tukee mm. Pyhäjoen paikka erinomaisena tähystyspaikkana. Myöhemmät tutkimukset sijoittavat entisen kuninkaan kartanon paikan kauemmas joen toiselle puolelle Nääsinnokan niemeen. Pyhäjoen tilan alueelta ei myöskään ole löytynyt keskiaikaisia löytöjä, mutta kylläkin keramiikan paloja rautakaudelta. (1,3)

Pyhäjoen kylästä on kirjallisia mainintoja jo vuodelta 1409 pappilan rajainkäynnin yhteydessä. Perimätieto taas kertoo, että v.1441, kun luostarin rakentamista oltiin vasta aloittelemassa Muntolanniemelle, majoitustilojen puutteessa munkit olisivat majoittuneet Pyhäjoella. Nunnat olisivat asuneet joen toisella puolella Muntolanniemellä. Perimätieto kertoo myös uskomusta joen alittavasta maanalaisesta käytävästä. (4,5)

Vuoden 1477 asiakirjoissa mainitaan Pyhäjoen yhteydessä rälssintarkastaja Greger Jakobsson. Hänen jälkeensä tila ilmeisesti jaettiin kahdelle tyttärelle, Kristen ja Metta Gregersdotterille. Kristen tuomittiin miehensä murhasta v. 1525 talvikäräjillä menettämään henkensä, tilansa ja irtaimistonsa. Kristenin osuus eli puolet Pyhäjoen kylästä jakaantui kuninkaalle ja laamannille. Kristenin sisaren mies tarjoutui lunastamaan tilan takaisin suvulle, ja useiden tilusvaihtojen kautta pääomistajaksi jäi Metta Gregersdotter. Herttua Juhana liitti Pyhäjoen kylän kuninkaankartanon alaisuuteen vaihtokaupalla Metta Gregersdotterin kanssa vuonna 1559. Tällöin Pyhäjoen kylä käsitti vain kaksi taloa; rälssitilan ja siihen liittyvän uudistilan. Nämä Juhana vaihtoi kolmeen muuhun perniöläiseen taloon, joten kauppa ei ollut kovin edullinen Juhanalle. Epävarmaa on oliko Juhanan tarkoitus perustaa Perniöön samanlainen keskus kuin Poriin, alempana oleva kartano ja kukkulalla oleva linna. Viitattiinko tällä kukkulalla Pyhäjoen kylään? (1, 3, 4)

Vuonna 1704 tila siirtyi nykyisen suvun haltuun.

Lähteet

1) Perniön historia I
2) Suomen maatilat III Turun ja Porin lääni
3) Perniö -kuninkaan ja kartanoiden pitäjä (Helsingin Yliopisto, SUKKA-projekti)
4) Perniön pitäjä (Knaapinen, Salonen, Salmo)
5) Salon Seudun Sanomat ”Perniön Pyhäjoen arvoitus I-III ” ilmeisesti 20.7-22.7 1977